Viimeiset kuukaudet ovat olleet varsin hektisiä syksyn retkikuntareissun heiluessa muutoksen tuulissa. Jo pari vuotta suunnitelmissa ollut Chamlangin (7319m) pohjoisseinän ensinousuyritys sai ikävästi takapakkia kun tsekkiläinen parivaljakko kiipesi seinän Nepalin kevätkiipeilysesongin aikaan. Luulimme, että kevätkaudella kyseinen seinä olisi jopa mahdoton tai ainakin järjetön jääosuuksien huonon kunnon takia. Tsekkiläiset todistivat toisin. Toki he joutuivat ottamaan enemmän riskejä kuivien olosuhteiden pakosta, eikä itse linjakaan ollut niin siisti kuin jäänoroihin tukeutumalla se voisi olla, mutta kova suoritus jokatapauksessa.
Meillä loppui into Chamlangia kohtaan välittömästi, sillä suurin haaste oli juurikin seinän ensinousu. Kiipeily itsessään tuollaisella seinällä on harvoin laadukasta, joten uuden reitin avaaminen 100 metriä tsekkien reitin viereen tuntui vain järjettömältä ajatukselta. Kohde vaihtui lennosta erääseen erämaiseen laaksoon Intian Kashmirissa, jossa olisi ollut liuta 6000m huippuja, joille avata reittejä. Oli kallioseiniä, huimia graniittiharjanteita ja mixtaseiniä, mutta takaisku tuli kuukausi ennen lähtöä. Kashmirin kriisi puski päälle, eikä alueelle ole mitään asiaa tänä syksynä.
Toisesta takaiskusta meinasi fiilis koko retkikuntahommaan lopahtaa kokonaan, mutta onneksi Quentin ja Tim ovat sen verran innokkaita, että saimme kasattua vielä suunnitelma C:n kasaan. Koska lupia ei isoille huipulle enää ehtinyt hakea tai monimutkaisia logistiikkoja suunnitella, päädyimme valitsemaan Nepalin Khumbun alueen pelipaikaksi.
Infra ja logistiikka on vaivatonta Nepalin trekki-ja kiipeilyturismin kehdossa. Lupiakin saa alle 7000m huipuille helposti. Mikä tärkeintä, löysimme huiman ja motivoivan kohteen, joka tulee testaamaan kaikkia vuosien varrella opittuja kiipeilytaitoja. Alueelta löytyy myös monia varavaihtoehtoja eli uskon että kiipeämään päästään.
Emme halua tällä kertaa hehkuttaa ykköskohdetta liikaa, koska siinäkin piilee oma riskinsä. Nopealiikkeisiä mustia hevosia alppikiipeilymaailmasta nimittäin löytyy. Sanotaanko, että Cholatselta, Kyajo Ri:ltä, Tengkangpochelta ja Ama Dablamilta löytyy tekemistä yhden reissun tarpeiksi.
Matkaan startataan syyskuun puolivälissä ja takaisin tullaan lokakuun lopulla, jos kiipeilyt on ehditty hoitaa alta siihen mennessä. Nyt on aika kasata kamat kasaan ja hoitaa loput käytännön järjestelyt, jotta reissuun päästään hyvillä mielin!
p.s. Lukijalle selvennykseksi, että Juhon köysistön alkuperäinen suunnitelma oli nimenomaisesti ensinousu, mutta toinen köysistö ehti ensin. Koska suunnitelma siis mitätöityi Juhon köysistöstä riippumattomista syistä, raati päätti sallia apurahan käytön raadille esiteltyyn korvaavaan kiipeilyprojektiin.
p.p.s. Ylläpito pahoittelee myöhästynyttä julkaisua. Raportti itse toimitettiin meille asiallisesti ajallaan.