Finnish Alpine Awards pyrkii kannustamaan esimerkillistä suomalaista kiipeilytoimintaa jakamalla vuosittain yhdelle tai useammalle kiipeilyhankkeelle rahallista tukea ja antamaan sille ansaittua näkyvyyttä.
Muutaman vuoden tauolla ollut Finnish Alpine Award tekee paluun. Vuoden 2024 Alpine Award -apurahat jaetaan loppuvuodesta.
Onko sinulla tai tiimilläsi mielessä vuoriprojekti, joka on haastava, mutta realistinen? Projekti, missä tavoitellaan esimerkiksi uutta huippua tai pitkän reitin nousemista hyvällä tyylillä ja suomalaista kiipeily-yhteisöä inspiroiden?
Nyt on hyvä hetki käydä muokkaamaan haavetta konkreettiseksi tavoitteeksi. Haku Alpine Award -apurahoille aukeaa syys-lokakuussa ja apurahan saajat julkistetaan marraskuussa.
Apurahaa voi hakea FAA:n arvot ja säännöt täyttäviin hankkeisiin. Vuoden 2024 apurahasumma voidaan myöntää yhdelle hankkeelle tai jakaa usean hankkeen kesken. Apurahan saajat sitoutuvat raportoimaan säännöllisesti hankkeensa etenemisestä Finnish Alpine Awardille.
Suomen Alppikerhon alaisuudessa toimiva työryhmä organisoi apurahan hakemisen ja jakamisen. Apurahan saajat valitsee hakemusten perusteella raati. Esittelemme raadin jäsenet syksyllä haun avautuessa.
Kerromme tulevina viikkoina lisää FAA:sta mm. edellisten vuosien voittajien kertomana. Pysy kuulolla ja seuraa Instagram-kanavaamme @finnishalpineawards. Katseet kohti vuoria!
Apurahan jaon mahdollistavat sponsorimme. Iso kiitos heille suomalaisen kiipeilykulttuurin tukemisesta!
Viimeiset kuukaudet ovat olleet varsin hektisiä syksyn retkikuntareissun heiluessa muutoksen tuulissa. Jo pari vuotta suunnitelmissa ollut Chamlangin (7319m) pohjoisseinän ensinousuyritys sai ikävästi takapakkia kun tsekkiläinen parivaljakko kiipesi seinän Nepalin kevätkiipeilysesongin aikaan. Luulimme, että kevätkaudella kyseinen seinä olisi jopa mahdoton tai ainakin järjetön jääosuuksien huonon kunnon takia. Tsekkiläiset todistivat toisin. Toki he joutuivat ottamaan enemmän riskejä kuivien olosuhteiden pakosta, eikä itse linjakaan ollut niin siisti kuin jäänoroihin tukeutumalla se voisi olla, mutta kova suoritus jokatapauksessa.
Meillä loppui into Chamlangia kohtaan välittömästi, sillä suurin haaste oli juurikin seinän ensinousu. Kiipeily itsessään tuollaisella seinällä on harvoin laadukasta, joten uuden reitin avaaminen 100 metriä tsekkien reitin viereen tuntui vain järjettömältä ajatukselta. Kohde vaihtui lennosta erääseen erämaiseen laaksoon Intian Kashmirissa, jossa olisi ollut liuta 6000m huippuja, joille avata reittejä. Oli kallioseiniä, huimia graniittiharjanteita ja mixtaseiniä, mutta takaisku tuli kuukausi ennen lähtöä. Kashmirin kriisi puski päälle, eikä alueelle ole mitään asiaa tänä syksynä.
Toisesta takaiskusta meinasi fiilis koko retkikuntahommaan lopahtaa kokonaan, mutta onneksi Quentin ja Tim ovat sen verran innokkaita, että saimme kasattua vielä suunnitelma C:n kasaan. Koska lupia ei isoille huipulle enää ehtinyt hakea tai monimutkaisia logistiikkoja suunnitella, päädyimme valitsemaan Nepalin Khumbun alueen pelipaikaksi.
Infra ja logistiikka on vaivatonta Nepalin trekki-ja kiipeilyturismin kehdossa. Lupiakin saa alle 7000m huipuille helposti. Mikä tärkeintä, löysimme huiman ja motivoivan kohteen, joka tulee testaamaan kaikkia vuosien varrella opittuja kiipeilytaitoja. Alueelta löytyy myös monia varavaihtoehtoja eli uskon että kiipeämään päästään.
Emme halua tällä kertaa hehkuttaa ykköskohdetta liikaa, koska siinäkin piilee oma riskinsä. Nopealiikkeisiä mustia hevosia alppikiipeilymaailmasta nimittäin löytyy. Sanotaanko, että Cholatselta, Kyajo Ri:ltä, Tengkangpochelta ja Ama Dablamilta löytyy tekemistä yhden reissun tarpeiksi.
Matkaan startataan syyskuun puolivälissä ja takaisin tullaan lokakuun lopulla, jos kiipeilyt on ehditty hoitaa alta siihen mennessä. Nyt on aika kasata kamat kasaan ja hoitaa loput käytännön järjestelyt, jotta reissuun päästään hyvillä mielin!
Kesä on mennyt kalliokiipeillessä. Toivotaan, että Himalajalla ei tule yhtä leveää rööriä vastaan. Kuva: Marko Sirviö.
p.s. Lukijalle selvennykseksi, että Juhon köysistön alkuperäinen suunnitelma oli nimenomaisesti ensinousu, mutta toinen köysistö ehti ensin. Koska suunnitelma siis mitätöityi Juhon köysistöstä riippumattomista syistä, raati päätti sallia apurahan käytön raadille esiteltyyn korvaavaan kiipeilyprojektiin.
p.p.s. Ylläpito pahoittelee myöhästynyttä julkaisua. Raportti itse toimitettiin meille asiallisesti ajallaan.
Valmistelut etenevät kutakuinkin aikataulussa. Alunperin viisumi- ja muut lupa-asiat oli tarjoitus hoitaa jo ennen vuodenvaihdetta, mutta koska kontaktimme Venäjällä pyysi palaamaan aiheeseen tämän vuoden puolella, ovat viisumi- ja rajavyöhykeasiat parasta aikaa työn alla. Nämä hommat etenevät aina vähän hitaasti, mutta etenevätpä kuitenkin.
Muuten valmistautuminen on sujunut suunnitellusti, siis sikäli kuin työ- tai perhe-elämä antaa myöden. Liikuntaa ei ole ehtinyt harrastamaan yhtään liikaa, mutta kuitenkin suurin piirtein suunnitellusti. Silloin kun aikataulut on saatu sovitettuä yhteen, ollaan käyty yhdessä lenkillä, kipuamassa Malminkartanon jätemäkeä sekä seinä- ja jääkiipeilemässä. Vielä ei olla valmiita, mutta keväälle on kuitenkin suunniteltu kaikenlaista pientä treeniä.
[edit: Tämä postaus julkaistiin maaliskuussa, mutta väärillä asetuksilla eikä siten ollut tavallisen selaajan nähtävillä. Korjattu näkyväksi 21/5. Terv. Ylläpito]
Valmistautuminen Chamlangia varten on ollut vielä hyvin maltillista. Paikallisen operaattorin kanssa on käyty keskusteluja alustavasti logistiikasta, mutta Himalajan kiireinen kevätkausi pitää heidätkin muissa hommissa vielä kesäkuun alkuun asti.
Suurin muutos on ehkä se, että saimme tiimiimme lisävahvistukseksi ammattivalokuvaaja Tim Bandfieldin, joka näillä näkymin kiipeää kanssamme. Tim on Quentinin hyvä kaveri, joten homma toimii varmasti. Olemme hieman jo funtsineet varusteita. Mm. sen että tulemme kiipeämään 8000 metrisille huipuille tarkoitetuilla kengillä paleltumien välttämiseksi. Myös aklisuunnitelmaa on mietitty ja todennäköisesti nukumme Mera Peakin huipulla yön pari, jotta saamme aklit mahdollisimman helposti kuntoon. Mera Peak on siis helppo ja loiva trekkihuippu, noin 6400 metrin korkeudellaan ja sijaitsee loistavasti lähestymisvaelluksen varrella.
Meillä kaikilla on useampia reissuja vyön alla, mikä tuo rutiinia myös valmisteluihin. Todellinen valmistelu alkanee vasta heinäkuun paikkeilla.
Olen juuri lähdössä pariksi kuukaudeksi Chamonixiin, joten treenikin on sitä itseään eli alppikiipeilyä. Touko-elokuun pyrin elämään Huippuvuorilla tyttöystävän luona. Sielläkään ei varsinaisesti mäet lopu kesken.
Quentin ja Juho Cerro Piergiorgion huipulla 2017
[edit: Tämä postaus julkaistiin maaliskuussa, mutta väärillä asetuksilla eikä siten ollut tavallisen selaajan nähtävillä. Korjattu näkyväksi 21/5. Terv. Ylläpito]
Kahtena vuonna olemme saaneet palkita hienoja hakemuksia ja päässeet
tukemaan retkikuntia tavoitteissaan maailman äärissä. Olemme myös saaneet
oppia, että riippumatta nykyajan välineistä, saatavilla olevasta tiedosta,
tai edes parhaista kumppaneista, vuorikiipeily harvoin kuljetuilla
seuduilla on arvaamatonta ja aina erittäin haastavaa. Tavoitteita ei
läheskään aina kyvykkäistä tekijöistä ja kovasta kunnosta huolimatta
saavuteta. Toisaalta ne kerrat, jolloin tavoitteeseen päästään, inspiroivat
meitä ja herättävät mielikuvituksemme löytämään uutta ja saavuttamaan
enemmän kiipeilyn kautta.
Seikkailun henki on ollut molempina vuosina hakijoiden joukossa vahvasti
läsnä ja tätä löytämisen ja kokemisen intoa haluaisin nähdä hakemuksissa
tänäkin vuonna.
On myös mahtavaa, että kaikki yhteistyökumppanimme haluavat olla
innokkaasti mukana tukemassa tätä talkootyötä, jotta ennen kaikkea nuori
sukupolvi (vanhempia jermuja unohtamatta!) innostuisi edelleen maailman
ihmeistä ja mahdollisuuksista kiipeilyn kautta.
Finnish Alpine Awardia kannattaa hakea, sillä potti on jaettunakin
riittävän kokoinen tuomaan merkittävän avun matkojen, lupien, logistiikan
tai vaikka ruan hankintaan suurelle seikkailullesi!
Haku on nyt auki! Vuoden 2018 valitsijaraati esitellään blogissa loppukuusta.
Koska jälkikäteiskyselyjä on tullut muutama, ja hakemuksia tuli määräaikaan mennessä reilusti vähemmän kuin viime vuonna, avaamme haun vielä hetkeksi kaikille myöhäisheränneille. Aikaa hakemuksen jättämiseen on huomiseen perjantaihin 10.11. klo 16:00 asti, jonka jälkeen raati aloittaa heti arviointiurakkansa.
ps. Juho Knuuttilan Goexpo-esitys Alpine Awardinkin tukemasta Alaskan reissusta keräsi kehuja. Reissurahan vastaanottaminen ei kuitenkaan velvoita nousemaan tuhatpäisen yleisön eteen, vaan säännöissä mainitun raportoinnin voi suorittaa ihan vaikka somen ja reissuvalokuvien voimalla.
